29.12.2016

TSAO!

Onpas nyt vaikeeta. Elikkäs. Siitä hetkestä lähtien kun lopetin bloggaamisen, oon aina halunnu alottaa uuden. Kerran sen alotinkin, mut sehän nyt tyssäs heti alkuunsa. Kynnys on kuitenkin kasvanu päivä päivältä ja nyt koko idea tuntuu aivan mahdottomalta. En vaan enää osaa tuottaa sellasta sisältöö mikä riittää. Kuvien täytyis olla ihan täydellisiä, joka postauksen niin sisältörikas, tekstin tarkkaan harkittua ja asiallista. Kaikkee muuta mitä mun blogi sillon aikoinaan oli. Siis viimenen sana millä sitä kuvais on nimenomaan asiallinen. Hitto kun mun mutsi olis joskus nähny sen. Mutta sehän siitä tekikin niin kivaa. Pystyin jakaa sinne about kaiken, kerroin mun päivistä just sellasina mitä ne oli, kirjotin mitä mieleen juolahti, kuvat oli oikeesti aitoja ja uskon, et se oli syy miks se ylipäänsä kantokin niin pitkälle. Nyt kun sitä on vähän kasvanu yms, ei haluu enää näyttää itestään mitään sellasta. Okei, onhan se ihan ymmärrettävää ja ihan suotavaakin, mut siis pointtina. Voisinko vaan tehä tätä juttuu samalla siitä nauttien ja pitäen sen aitona. Emmä tiiä, mutta ehkä ihan kokeilun arvonen idea. Kaiken ei tarvii aina olla täydellistä. Joten, näillä mennää. Ehkä mä julkasen tän ja sit musta ei kuulu taas vuoteen, aivan täysin mahdollista, mutta väliäkös sillä. Jos alan ottaa tästä jonkun näköstä stressii niin tää kaatuu ainakin saman tien. Katellaa! Ja alla iso läjä mustavalkosii kännykkäkuvii kuluneen vuoden varrelta. page6 image6 page image8 page3 image15 page2 image5 page5